Hiustensiirrosta apua kaljuuntumiseen

Hiustensiirto

Timo Pakkanen

Toimitusjohtaja
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri

Hiustensiirrossa siirretään potilaan omia hiuksia kasvamaan tiheän kasvun alueelta harventuneelle tai kokonaan hiuksettomalle alueelle. Toimenpiteen tarkoituksena on saada riittävä peittävyys hiuspohjaan. Siirrettävät hiukset saadaan takaraivon ja niskan väliseltä alueelta, jossa sijaitsevat karvatupet on ”ohjelmoitu” kasvamaan pitkään.

Hiussiirron myötä päähän ei tule enempää hiuksia. Aluksi hiussiirrealue näyttää hyvältä, mutta hiussiirteiden karvatupet menevät siirron myötä lepotilaan ja pudottavat hiuskarvat, kunnes ne alkavat jälleen kasvaa. On hyvä tietää etukäteen, että hiustensiirron jälkeen tilanne saattaa alun jälkeen näyttää jopa huonomalta kuin alussa, kunnes tulos alkaa siirtoalueella vähitellen näkyä. Naisilla tämä tapahtuu kuuden kuukauden kuluttua, mutta miehillä jopa vasta 9-12 kuukauden kuluttua siirrosta.

Riittävän tiheyden ja peittävyyden saavuttaminen saattaa edellyttää useita siirtokertoja. Kaljuuntuminen on elinikäinen prosessi, joten hyvän tuloksen ylläpitäminenkin voi edellyttää aika ajoin uusia hiussiirtokertoja.

Jos hiusten ottoaluekin on kovin harvakasvuinen tai jos kaljuuntunut alue on ottoalueeseen nähden kookas, voi olla, ettei hiussiirroin ole mahdollista useallakaan siirtokerralla saavuttaa hyvää tulosta. Hiussiirteiden peittävyyteen vaikuttavat hiuksen väri ja karkeus sekä hiuspohjan väri. Hiussiirron tulos on paras nuorella potilaalla, ja 40 ikävuoden jälkeen saavutettavissa olevat tulokset alkavat vähitellen heiketä.

Käytettävissä useita eri tekniikoita

Hiussiirtotekniikoita on useita. Nykyisin käytetään pääasiassa mikrosiirretekniikoita. FUT (folicular unit transplant) -tekniikassa otetaan takaraivolta noin 2 cm levyinen suikale hiuspohjaa. Tästä erotellaan yksittäiset hiussiirteet ja haava suljetaan. Ottokohtaan jää arpi, joka on yleensä huomaamaton. Tekniikan etuna on hiussiirteiden vähäinen hukkaprosentti, haittana yksittäinen arpi, joka voi olla näkyvä jos myöhemmin päättääkin ajaa kaikki hiukset pois.

Toinen tekniikka on FUE (follicular unit extraction), jossa yksittäiset siirteet otetaan erityisellä laitteella. Tällöin ottokohtaan tulee lukuisia pienempiä arpia yhden suuren sijaan. Tekniikan etuna on vähemmän näkyvä arpi, jos hiukset on ajeltu pois. Haittana on hieman suurempi hukkaprosentti, sillä siirteet leikkautuvat helposti, jos siirteiden ottosuunta ei täysin vastaa hiuksen kasvusuuntaa. Hiuspohjakielekkeet ja suuret siirteet (punch graft) ovat huonon esteettisen lopputuloksen takia historiaan jääneitä tekniikoita.

Mikrosiirretekniikalla tehdyssä hiussiirrossa on mahdollista määritellä tarkoin yksittäisten hiusten paikka ja kasvusuunta. Käyttämällä hyvin pieniä erikoisteriä voidaan yksittäisten siirteiden arvet häivyttää täysin. Hiusrajasta saadaan luonnollinen käyttämällä reuna-alueilla yhden hiuksen siirteitä, luonnollista kasvusuuntaa ja epäsäännöllistä hiusrajaa. Keskemmälle voidaan lisätä tiheyttä useamman hiuksen siirteillä. Mikrosiirretekniikalla on mahdollista korjata myös partakarvoja, kulmakarvoja ja silmäripsiä.

Kaljuuntumisen vuoksi tehtävä toimenpide katsotaan yleensä esteettiseksi, eli se on arvonlisäverollinen eikä kuulu Kela-korvauksen piiriin. Sairauden tai vamman (esim. palovamma) vuoksi tehtävä toimenpide taas on arvonlisäveroton ja siitä on mahdollista saada Kela-korvaus.