Mitä hiustensiirrolla tarkoitetaan?

Hiustensiirrolla tarkoitetaan olemassa olevien hiusten siirtämistä paikasta toiseen peittämään kaljuuntumisen, vamman tai leikkausarven jäljiltä paljastunutta hiuspohjaa. Nykyisin käytetään ns mikrosiirretekniikkaa, jossa 1-4 karvatuppea sisältävä, ns follikulaarinen yksikkö istutetaan uuteen paikkaan. Siirteiden ottoalue niskassa on sellainen, jossa karvatupet on geneettisesti ohjelmoitu pysymään pitkään aktiivisina, jolloin siirtoalueelle ajan kuluessa ja kaljuuntumisen edetessä istutettavat siirteet vähitellen korvaavat alkuperäiset hiukset. Käytämme Siluetissa ns. follikular unit transfer (FUT) tekniikkaa, jossa siirteet saadaan irroittamalla suikale hiuspohjaa, jolloin ottoalueen hiukset saadaan tarkoin hyödynnetyksi ja takaraivolle jää huomaamaton arpi (ns follicular unit transfer,FUT tekniikka). Toisessa, ns. follikular unit extraction (FUE) tekniikassa, joka on maailmalla erityisesti ihotautilääkärien suosiossa, siirteet otetaan ja istutetaan erityisellä laitteella yksitellen, jolloin toimenpide on hitaampi, siirteiden hukkaprosentti on suurempi, mutta vältytään yhtenäiseltä ottoarvelta.

Kenelle hiustensiirto sopii parhaiten?

Hiustensiirto sopii parhaiten henkilölle, jolla hiustenlähtö on rajallisella alueella, mutta ympäröivän alueen ja erityisesti ottoalueen tiheys on hyvä ja ottohiuksen peittävyys on hyvä. Peittävyys on yksilöllinen ja ratkaiseva tekijä. Siihen vaikuttavat hiuksen paksuus, hiuksen väri ja hiuspohjan väri. Yleisesti miestyyppinen kaljuuntuminen on hiustensiirron kannalta otollinen, sillä hiusten harveneminen tapahtuu rajallisemmalla alueella ja ottoalueen laatu on yleensä hyvä. Paras tulos siirtohiusten kasvun suhteen saavutetaan alle 40-vuotiaalla potilaalla, mutta hiustensiirtoa voidaan menestyksekkäästi tehdä senkin jälkeen. Naistyyppisessä kaljuuntumisessa hiustenlähtö on tasaisempaa ja myös ottoalue on usein harvaa. Hiuspohjan leikkausarpien häivyttäminen hiussiirtein on teknisesti yksinkertaista, sillä istutusalue ja myös tarvittava siirteiden määrä on pieni. Haasteena hiussiirteiden kasvulle voivat olla arven huonot verenkierto-olosuhteet. Hoitavan lääkärin arvio on ratkaiseva, jotta osataan asettaa tavoitteet, tarvittavien siirteiden ja siirtokertojen määrä ja potilaan odotukset oikealle tasolle. On siis tärkeää, että ottoalueen koko suhteessa peitettävään alueeseen on riittävä, jotta hiustensiirtoon kannattaa yleensäkään ryhtyä.

Kuinka luonnollinen lopputulos voidaan saavuttaa?

Hiustensiirron avulla on mahdollista saavuttaa täysin luonnollinen lopputulos. Edellytyksenä on kuitenkin huolellinen suunnittelu. Hiusraja piirretään toimenpidettä edeltävästi ja tarkastetaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Luonnollisuuden säilyttämiseksi hiusrajan laskemisessa tulee olla varovainen ja ohimokulma tulee pitää terävänä. Siirteet painotetaan ongelma-alueille, mutta siirteistä tulee istuttaa tasaisesti jatkuen harveneman reunoihin saakka, jotta säilytetään luonnollisuus kaljuuntumisen edetessä ja alkuperäisten hiusten edelleen harventuessa alueelta. Kaljuuntuminen jatkuu yleensä läpi elämän, joten hyvän tuloksen ylläpitämiseksi tulee varautua mahdollisten uusintasiirtokertojen tarpeeseen myöhemmässäkin vaiheessa.

Millainen on hiustensiirron toipumisprosessi?

Turvotus leikkausalueella häviää ensimmäisten päivien aikana. Hiusten pesun osalta tulee alkuvaiheessa olla varovainen ja noudattaa tarkoin jälkihoito-ohjeita. Pantaa tai päähinettä voi pitää aluksi suojana, mutta varsinainen sosiaalinen haitta leikkauksen jäljiltä kestää vain muutamia päiviä. Tuloksen odottamisen kannalta on tärkeä ymmärtää, että hiuksen kasvutapa on syklinen. Karvatuppi on kasvuvaiheessa, mutta siirtyy välillä lepovaiheeseen ja karva putoaa. Hiustensiirrossa kaikki siirretyt karvatupet menevät aluksi lepovaiheeseen ja siirretty karva irtoaa. Samoin osa siirteiden ympärillä olevista alkuperäisistä karvatupista menee lepovaiheeseen. Siksi parin kuukauden kohdalla hiustensiirrosta tilanne voi näyttää alkuperäistäkin lohduttomammalta, kunnes siirtohiukset vähitellen siirtyvät kasvuvaiheeseen. Siksi varsinaista hiustensiirtotulosta voi naisilla arvioida noin puolen vuoden kohdalla, mutta miehillä vasta kahdeksasta kuukaudesta lähtien.

Kenelle intiimialueen leikkaukset sopivat?

Plastiikkakirurgin tekemä intiimialueen kirurgia voidaan tehdä joko esteettisistä syistä (siittimen pituuden tai paksuuden, kivespussin ihon venymän korjaus) tai anatomisen/toiminnallisen häiriön vuoksi (esim ahdas esinahka ja ympärileikkaus) tai tarvittaessa pinnallisen kasvaimen hoitamiseksi (siittimen ihon tai terskan laserointi) syövän hoidon jälkitilan vuoksi (esim kivesimplantti).

Miten turvallisuus ja luonnollinen lopputulos varmistetaan herkällä alueella tehtävissä toimenpiteissä?

Kaikkiin toimenpiteisiin liittyy riskejä. Sukuelinalueen tulehdukset voivat pahimmillaan olla henkeä uhkaavia ja sukuelinalueen toiminnalla on merkittävä vaikutus potilaan perustoimintoihin kuten virtsaamiseen ja seksuaalisuuteen. Siksi kaikkien potilaan kannalta ei-välttämättömien toimenpiteiden tulee perustua ensisijaisesti turvallisuuteen, eli vältetään sellaisia toimenpiteitä, joista voisi aiheutua pysyvää haittaa potilaalle ja toisaalta punnitaan riskejä ja mahdollisia potilaalle koituvia haittoja suhteessa toimenpiteen mahdollisiin hyötyhin. Riskeistä, tulosodotuksesta ja kustannuksista keskustellaan erillisellä suunnittelukäynnillä, jolloin potilaalle jää riittävästi aikaa harkita asiaa ja punnita eri vaihtoehtoja.

Kuinka pitkä on toipumisaika ja milloin arkeen tai liikuntaan voi palata?

Toipumisaika vaihtelee toimenpiteittäin. Suihkussa voi käydä toimenpiteen jälkeisenä aamuna. Pääsääntöisesti haavojen paraneminen vie noin viikon eli mahdolliseen ompeleenpoistoon saakka. Saunomista ja rankkaa liikuntaa tulee yleensä välttää kuukauteen ja yhdyntää kuuteen viikkoon saakka. Siluetissa olet asiantuntevissa käsissä myös muissa tyypillisesti miehille tehtävissä plastiikkakirurgisissa toimenpiteissä, kuten nenäleikkauksissa tai gynekomastian korjauksessa.