Rintasyöpä - Yllätyslöydös mammografiassa

Katriina kävi rutiinitarkastuksessa gynekologillaan elokuussa 2013. Samalla tutkittiin rinnat. Katriina ei osannut pelätä mitään, sillä hän oli käynyt mammografiassa marraskuussa. Olikin aika yllätys, että hänen luomeksi luulemansa kyhmy paljastui rintasyöpäkasvaimeksi. Gynekologi soitti saman tien Katriinalle ajan ultraan ja neulanäytteeseen. Hän pääsi tutkimuksiin vielä samana iltana. Tutkimukset vahvistivat gynekologin epäilyt ja hän muistutti Katriinaa käyttämään nyt hyödykseen terveysvakuutusta, jonka muisti Katriinalla olevan.

– Minua vietiin kuin pässiä sarvista, kaikki eteni niin nopeasti. Docrates Syöpäsairaalan lääkäri suositteli leikkausta Sairaala Siluetissa, Katriina kertoo. Kävin töissä ja kuljin määrätyissä tutkimuksissa. Pääsin leikkaukseen elokuussa. Se meni kuin Strömsössä, jos tässä yhteydessä voi niin sanoa.

Katriina arvosti sitä tapaa, jolla potilas kohdataan Siluetissa. Vastaanotto alkoi aina lääkärin kysymyksellä ”Miten jaksat?”.

– Sen kysyminen on kaiken A ja O. Nämä ovat ihmisiä, joiden käsiin annat henkesi. Tuli olo, että välitetään ja pidetään huolta.

Katriinalta poistettiin leikkauksessa toinen rinta ja toistakymmentä imusolmuketta kainalosta. Leikkauksen jälkeen Katriina sai ensin sytostaattihoitoa tammikuulle 2014 asti. Hän noudatti lääkärin neuvoa sairauslomasta hoidon aikana. Katriinan työ on antoisaa, mutta vaativaa, joten vaikka hoitojen sivuvaikutukset eivät olleet hänen kohdallaan erityisen rankkoja, oli hyvä levätä rauhassa. Lääkäri neuvoi myös katsomaan, kuka soittaa ja puntaroimaan, aiheuttaako vastaaminen enemmän mielihyvää vai mielipahaa. Katriinaa auttoivat hyvät tukiverkostot ja pohjalainen luonne – eteenpäin mennään!

Katriina käyttää rintaproteesia ja kokee sen erittäin tärkeäksi niskasärkyjen ja ryhtiongelmien välttämiseksi. Hän ei koe ainakaan vielä tarvetta korjausleikkaukselle.

– En koe olevani mitään paitsi. Ja olen äärettömän onnellinen, että syöpä todettiin kun todettiin. Sehän ei ollut näkynyt mammografiassa edellisen vuoden marraskuussa, Katriina kertoo.

Mutta muuttiko syöpä ja siitä paraneminen elämää? Katriina kertoo tekevänsä töitä sen minkä jaksaa, mutta muistaa, että elämä ei ole vain työntekoa.

– Täällä ollaan vain kerran. Pitää nauttia pienistä asioista.